Álvaro Mutis oli minulle aivan tuntematon kirjailija, mutta hoksasin Mutisin nimen Tarukirja-blogista, jossa Margit on haastanut muutkin lukijat tutustumaan espanjankieliseen kirjallisuuteen. Pääkaupunkiseuden kirjastosta löytyy suomennettuna Mutista vain yhden teoksen verran: Araucaíman kartano; Lecumberrin päiväkirja (2000, Kookos kustannus /alkuperäiset 1973; 1960), jossa sen nimensä mukaisesti on kaksi tarinaa. Molemmat ovat lyhyitä tarinoita, joten tässä on ikään kuin kaksi miniromaania yhdessä.
Araucaíman kartanossa seikkaillaan sen nimensä mukaisesti kartanossa, jonne saapuu kaunis tyttö, näyttelijätär Ángela. Mutis kertoo tarinan, jonka juoni paljastuu vasta viimeisillä sivuilla, kunkin kartanossa asuvan henkilön kautta. Pitkin tarinaa siinä kyllä vihjaillaan, että jotain tapahtuu ja joku on syyllinen.
Tyttö oli uhri. Hän oli seitsentoistavuotias ja saapui eräänä päivänä kartanoon polkupyörällä. Ensimmäisenä hänet näki ja otti vastaan kartano. Hänen nimensä oli Ángela.
Ennen kuin se jokin tapahtuu, ehtii tämä nuori tyttö vierailla yhden jos toisenkin petikumppanina kartanon huoneissa. Tapahtumat saavat tarinan henkilöt lähtemään kartanosta pois yksi kerrallaan. Se, mitä tapahtuu, jääköön jokaisen uteliaan itsensä löydettäväksi.
Sinä samana iltana Don Graci häipyi kartanosta mukanaan palvelija, joka seurasi perässä isännän laukkuja kantaen. Kaksi päivää myöhemmin vartija pakkasi reppunsa ja ajoi Ángelan tuomalla polkupyörällä pois. Munkki pysyi muutaman päivän kauemmin. Lähtiessään hän sulki kaikkien huoneiden ovet ja viimeisenä suuren pääportin. Kartano hylättiin rankkasateiden nostattaman tuulen armoille, joka jäi ujeltamaan käytäville ja pyörimään patioille.
Tarina oli unenomainen, ja siinä oli mukanakin henkilöiden unia, seksuaalinen ja intohimoinen. Juuri sellainen, millainen odotinkin eteläamerikkalaisen kirjallisuuden olevan.
Lecumberrin päiväkirja kertoo vankilasta, jossa vangit vähän kerrassaan kuolevat pois. Vankilassa pyörii valehuumetta, joka salakavalasti iskee vankiin, kun tämä vähiten odottaa.
*********
Kirja kuuluu sellaisiin teoksiin, joita en olisi ilman jotain lukuhaastetta lukenut, enkä etsinyt käsiini. Ensimmäinen tarinoista piti minut otteessaan, olin jotenkin niin hämmästynyt lukemaani, että luin innolla eteenpäin; vankilatarina taas oli jotenkin astetta liian kammottava viehättääkseen minua.
Wikipedia mainitsee nämä Mutisin teoksiksi, joista hän sai eniten mainetta. Álvaro Mutis syntyi vuonna 1923 ja kuoli 22.9.2013.
Álvaro Mutis: Araucaíman kartano - Lecumberrin päiväkirja
2000, Kookos kustannus
La mansión de Araucaíma 1973; Diario de Lecumberri 1960
suomentanut Satu Ekman
91 sivua
Kirjalla osallistun kirjallisuutta fudis-maista -haasteeseeni ja myös Margitin Hola Español - haasteeseen.
Kolumbia on minulle tuttu aiemmin vain Gabriel García Márquezin myötä, nyt huomasin, että kirjahyllyssäni on myös eräs yllätysnimi Kolumbiasta - ehkä palaan vielä kevään myötä uudelleen Kolumbiaan. Tämä kirja oli ensimmäinen lukemani kirja Etelä-Amerikasta, olen iloinen ja tyytyväinen, että pääsin aloittamaan valloitusmatkani tähän jo melkein myyttiseksi kohonneeseen kirjalliseen alueeseen.
Kolumbia on minulle tuttu aiemmin vain Gabriel García Márquezin myötä, nyt huomasin, että kirjahyllyssäni on myös eräs yllätysnimi Kolumbiasta - ehkä palaan vielä kevään myötä uudelleen Kolumbiaan. Tämä kirja oli ensimmäinen lukemani kirja Etelä-Amerikasta, olen iloinen ja tyytyväinen, että pääsin aloittamaan valloitusmatkani tähän jo melkein myyttiseksi kohonneeseen kirjalliseen alueeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti